HUUHANMÄKI

Museo kalliossa

Huuhanmäki on uusi tai kuten on tapana puhua uudelleen avattu sota- ja historiallinen kohde, joka on yksi kymmenestä kohteesta, joka kuuluu Etelä-Karjalan matkailu- ja nähtävyysklusteriin.

Huuhanmäki-sotakeskus on ympäröity metsällä ja se on mahtava kallio, jossa on kaksi sisäänkäyntiä kallion sisäpuolella. Vuosina 1943-1944 luonnonkallio oli Suomen armeijan komentopiste. Sen pinta-ala kallion sisäpuolella on 750 neliömetriä, huoneiden korkeus on 4 metriä. Komentopisteen sisäpuolella on kaikki tarvittavat LVI-laitteet. LVI-laitteiden suhteen komentopiste on uniikki, rakentamisessa on käytetty epätavallisia teknologioita ja materiaaleja. Suunnitellaan maanalaisen käytävän uudistamista.

Suoritetaan töitä koskien sota- ja historiallisen näyttelyn sijoittamista seuraavine osastoineen Talvisota 1939-1940, Toinen maailman sota Karjalassa 1941-1944. Keskuksen alueella suoritetaan sotatoimien uudistamista, elosalamaa, tilaisuuksia ja muita teema-tapahtumia.

Kohteen alueella luodaan sotatoimenpiteiden tunnelmaa, järjestetään tapaamisia, kalevanvalkea ja muita teema-tilaisuuksia. Kaupunki sijaitsee Baltian levyn Svekofenskin piirissä. Pinnalle pääsevät kivet Lahdenpohjan kaupungin puolella ovat muodostuneet melkein kaksi miljardia vuotta sitten sademäärän johdosta muinaisvaltameren pohjalla, sekä laavanpurkauksen takia. Huuhkanmäellä näkyy mineraaleja kuten biotiitti, kvartsi, granaatti, muskoviitti, kianiitti, andalusiitti, sotavaliitti. Viimeinen mineraali herättää huomiota itseen, koska tämä mineraali on olemassa vain Lounais-Karjalassa eikä missään muualla maailmassa. Museossa on osa, joka on omistettu Karjalan geologialle.

Maaston erikoisuudet ja unohtumattomat maisemat, joille avautuu näkymä näkökentiltä ja kävelyreitiltä tekee Huuhkanmäestä houkuttelevan kohteen panoraama- ja maisemavalokuvausta varten. Huolehdimme siitä, että päiväsi olisi täynnä elämyksiä, sekä voi yhdistää mielenkiintoista ajanviettoa historiaan ja virkistämiseen.

Keskuksen alueella on ilmainen pysäköinti. Päivittäin järjestetään retkiä hinnaltaan 200 ruplaa. Kutsumme Teidät tähän epätavalliseen paikkaan!

Olemme Lahdenpohjassa Huuhkanmäen asemalle 1 km. 300 metrin päässä sijaitsee Paikjärvi. Hanketta rahoittaa Karjalan tasavallan hallitus ja Venäläisen Maantieteellisen yhteiskunnan kulttuuriministeriö

Valokuvat

Instagram #горафилина

Juuri tuoreitӓ kuvia Instagramista hashtagilla #горафилина. Laittakaa #-tagi –

julkaisemme lӓhettӓmiӓ kuvia.

Historia

Ensimmäiset asukkaat tulivat Lahdenpohjalle vielä II-vuosisadalla eKr.. VI jKr. Karjalan kannakselle tuli maanviljelijöitä, jotka ovat jo osanneet käsitellä rautaa. Ensimmäisinä maita viljeltiin Sakkolan, Räisälän ja Kurkijoen alueilla. 800-1100 jKr. tähän tuli suuria taajamia ja mahtava puolustusjärjestelmä, johon kuului paljon linnoituksia, jotka sijaitsivat jyrkkien kallioiden huipulla Laatokan järven rannalla. Muutto tuli etelästä, lännestä ja siinä oli erilaiset suomalais-ugrilaiset kansat, jotka sekoittuivat keskenään täällä olevien saamelaisten kanssa, tästä tuli karjalaisten kansa.

1100-1300 täällä käytiin kauppaa turkiksilla ja luotiin sotayhteyksiä Veliki Novgorodin kanssa. Kansan ensimmäinen maininta venäläisissä aikakirjoissa näkyy vuonna 1143, missä heitä kutsutaan karjalaisiksi. Tämän kansan nimitys oli venäjän kielessä ennen XIX, mutta vähitellen heitä kutsuttiin karjalaisiksi. 1227 ruhtinas Jaroslav Vsevolodovich kastaa karjalaiset ortodoksisiksi, ja Laatokan maat kuuluvat Veliki Novgorodille.

Karjalan maihin oli pyrkinyt ruotsalaiset, ja monivuotisten sotien jälkeen 1323 tehdään sovinto Rauhankirjan mukaan Venäjän ja Ruotsin valtioiden välillä. Nykyajan Lahdenpohjan alue on Kirjazhskin pitäjän osa, joka kuului Novgorodin maihin. 1478 Krjazhskin pitäjä muiden novgorodilaisten maiden kanssa kuului Moskovan Rusin piiriin. Ja Laatokan alueet kuluivat Karjalan pitäjän piiriin.

1570 alkaa suuri sota Venäjän ja Ruotsin välillä, minkä sotatoimenpiteiden seurauksena 1580 Karjalan pitäjän valloittavat ruotsalaiset sotajoukot. 1595 Tjavzinolla tehdään uusi rauhasopimus, jonka mukaan Karjalan pitäjä palautetaan Venäjälle. Siitä huolimatta 1611 ruotsalaiset sotajoukot valloittavat taas Karjalan pitäjän.

1617 tehdään Stolbovan rauhankirja, jonka mukaan Karjalan ja Inkerinmaa kuuluvat Ruotsille. Kirjazhski pitäjä muutettiin Kurkijoen pitäjäksi. Se muutti kokonaan Karjalan piirin kohtalon. Se ei ole saanut täydellisiä ruotsalaisia oikeuksia, ja  pitäjän alueella oli asetettu erikoinen hallinto ja toimi erikoinen verotusjärjestelmä. Suuri osa ortodoksisia karjalasia lähti alueelta pois ja siirtyi Karjalan Pohjois- ja Itä-Karjalaan, Novgorodiin ja Tveriin.

Pohjansodan aikana (1700-1721) nykyajan Lahdenpohjan alueen vapauttivat venäläiset sotajoukot ja kuului Venäjälle.

1808 alkoi uusi sota Venäjän ja Ruotsin välillä. 1809 Fridrikhshamin rauha, jonka mukaan Suomi kuului Venäjän keisarikunnalle. 1811 keisari Aleksanteri I julisti määräyksen nykyajan piirin maiden liittämisestä Suomen Suurelle Ruhtinaskunnalle.

Venäjällä olleen vallankumouksen seurauksena Suomi 1917 tulee itsenäiseksi. Nykyaikaisen piirin alue, johon kuuluu kolme hallintopiiriä (Hiitola, Kurkijoki ja Jakkima) kehittää suurien sahojen rakentamista, vie metsätavaroita ja sillä on iso rooli Suomen taloudessa.

Marraskuussa 1939 alkaa Neuvostoliiton ja Suomen välinen Talvisota. Sen jälkeen allekirjoitettiin 12.03.1940 rauhankirja. Rauhankirjan ehtojen mukaan Lahdenpohjan maat muiden suomalaisten alueiden kanssa oli liitetty Neuvostoliitolle. Suomen väestö oli evakuoitu.  Heinäkuussa 1940 oli muodostettu Kurkijoen piiri keskuksineen, joka kuului Karjalan-Suomen SNT:lle. 1941 yhteistoiminnassa Saksan kanssa Suomi alkaa sotaa Neuvostoliittoa vastaan. 1941 - 1944 tämä alue oli suomalaisten sotajoukkojen valloittama, Lahdenpohjan satama oli suomalaisen laivaston peruskohde Laatokalla. Syyskuussa 1944 allekirjoitettiin rauha Neuvostoliiton ja Suomen välillä ja alue kuului taas Neuvostoliitolle. 20.01.1945 Kurkijoen hallintokeskus siirrettiin Lahdenpohjan kaupungille. Helmikuussa 1947 allekirjoitettiin rauhankirja Neuvostoliiton ja Suomen välillä, jonka mukaan Laatokan alueen kuuluminen Neuvostoliitolle oli vahvistettu juridisesti.

Geologia

Skandinavian alue, Murmanskin alue ja Karjala sijaitsevat sillä muinaislevyn tulokohdalla, missä se levy pääsee maan pinnalle. Yhteensä maailmalla on noin 20 tuloa (riippuen siitä, yhdistetäänkö Kanadan ja Greenlandin levy yhteen tai käsitellään niitä eri levyinä), geologit kutsuvat niitä kristallilevyinä, niistä kolme sijaitsee Venäjällä. Kristallilevy muinaislevyn pohjan osana ei ole yhtenäinen rakenteeltaan, koostumukseltaan ja muodostusajaltaan. Sen puitteissa geologit  erittelevät erilaiset piirit, joista jokaisella on oma geologinen historia, joka eroaa muista. Jokainen piri on muinaiskontinentti tai sauma kiinni olleista muinaisvaltameristä.

Lahdenpohjan kaupunki ja Huuhanmäki-kohde sijaitsevat Baltian levyn Svekofenskin piirissä. Svekofinskin piirin perustuksen muodostumisen historia kesti ~100 milj. vuotta,  kivilajien ikä on ollut 1,9-1,8 miljardia vuotta, mikä vastaa Proterozoiskin kautta.

Svekofenskin piirin puitteissa on muutama alue.

Pinnalle pääsevät kivet sijaitsevat Lahdenpohjassa, ne muodostuivat 1,92-1,89 miljardia vuotta Kalevan geologisella vuosisadalla sateen muodostumiskertymän, elimistöjen kertymän muinaisvaltameren pohjalle sekä vulkaanien purkamisen johdosta.

Kertymisen jälkeen sateet ja purkamistuotteet jäivät muinaisvaltameren alueelle, oli lämmitetty lämpötiloihin saakka, jotka saavuttivat 8000С paineessa 4,8-6,4 tuhatta atmosfääriä (metamorfoitu granulitin fasian ehdoissa). Samoissa olosuhteissa kivet tulivat muovisiksi ja taipuivat helmoiksi, myös alkoivat sulaa. Muodostunut seos pääsi halkeamiin ja heikennettyihin alueisiin kerrosten välillä ja on luonut ne rakenteet, jotka näemme tänään.

Metamorfisten muodostumien kauden jälkeen muutettuun vulkaani- ja sadekerrokseen nousivat graniittiseoksen mahtavat pisarat, jotka muodostivat intruusiot iältään 1,88-1,87 miljardia vuotta.

Lahdenpohjan Pohjoisosassa on Meijeri-katkeama, jota geologit kutsuvat alueeksi, jossa on kaksi maankuoren kaksi osaa, jotka sekoittivat keskenään.

Sitten satojen miljoonien vuosien aikana muinaislevyn kristallipohjalle on kertynyt sadekotelo mm. merien, järvien, jokien, menehtyneiden vuorien jäljet, siirrettiin, pestiin ja kerättiin uudestaan.

Mutta  jääkauden aikana (120-10 tuhatta vuotta sitten) melkein koko sadekotelo oli purettu, tuli muinaispohja. Viimeisen kauden aikana erityisesti Valdain jäälevyn jäät (70-10 tuhatta vuotta sitten) muodostivat nykyaikaisen maaston, jossa vaihdellaan kuoppia ja korokkeita luoteisessa osassa, ja korkeuksien ero on 50-70 m, sekä Laatokan rannalla on pitkiä ja kapeita lahtia ja saaria.

Nähtävyydet

Lahdenpohjan piirissä on 53 patsasta ja 4 historiallista ja kulttuurikohdetta. Kaupungissa on Rauhalan huvila 1800-luvun lopulta, Koivumäen huvila, historiasta kiinnostuneille on Hiitolan huvila, sekä arkeologiset patsaat, joiden joukossa on Kurkijoen kaupunkitaajama (14-16-vuosisadalta), kaupunki-väestönsuoja Suur-Mikli (9-14.vuosisadalta), Kuuppalan hautakivi Kurkijoella ja muinaispysäköinti. Lahdenpohjan piri kuului pitkän ajan kuluessa suomelle, mikä ei voinut olla vaikuttamatta arkkitehtuuriin. Alueen nähtävyydet ovat luterilaiset kirkot Lumivaarassa ja Ilmessä.

Lahdenpohjan piirissä on 7 luonnonkohdetta, jotka ovat Erityisesti suojeltavat alueet. Keskeisin kohde on Laatokan saaristot, joihin kuuluu yli 300 saarta maisemineen ja rinteineen. Täällä on niin paljon saaria, lahtia ja valumia, sellaista ei missään muualla näe. Erittäin  kuuluvien alueiden luetteloon kuuluu Läntinen saaristo- niminen suojelupuisto. Se yhdistää monilukuiset saaret ja sitä käytetään lokkien ja laatokan norpan suojelemiseen. Metsästettyjen eläinten uudistamiseksi on tehty Luoteis-Laatokan metsästyssuojelukeskus. Mielenkiintoisiin kohteisiin kuuluu botaaninen luonnonpatsas Kurkijoen kylässä ja Linnanmäki ja Linnavuori, joilla muinaiskarjalaiset puolsivat itseään hyökkäyksistä. Nämä historialliset patsaat (niitä on noin kymmenen) voi nähdä vain Lahdenpohjassa. Vuorilla on myös geologisia patsaita esim. Jäämäki-jääsuppilo ja Aittavuosi-luola rinteessä. Paikallisen maaston pohjaan kuuluvat vuoret ja kalliot, alueella on myös uima-rantoja. Luonnon nähtävyys on muuten laajoja hiekkarantoja Kuhkaan saarella ja aika pitkä uima-ranta Koijonsaarella.

Lippujen hinnat

Hinnalle kuuluu Luolamuseokӓynti ja kӓvelyretki luolan lӓhistӧllӓ.

Aikuisille300 ruplaa
Koululaisille ja opiskelijoille200 ruplaa
Sotien veteraanille ja alle 7v. lapsilleilmaiseksi

Yhteystiedot

Venäjä, Karjala, Lahdenpohja

GPS-koordinaatit: 61.548857, 30.199141

Google maps

Museon aikataulu:

Ma-Pe klo:10:00 — 19:00 pӓivӓn viimeisen museokӓynti 18:15
La ja Su klo:10:00 — 20:00 pӓivӓn viimeisen museokӓynti 19:15

Email

9211104@mail.ru

Puh.

+7 921 220-20-32

+7 911 921-11-04